Kopolan kurssikeskus

Kopolan elokuvafestivaali
Kuhmoisissa 8.-11.8.2018

Takaisin

Elokuvafestivaalit syntyivät kuulovammaisten toiveesta saada tapahtuma, jossa kuulee – Kopola on monen pelastus

Artikkeli julkaistu alun perin Jämsän Seudussa 10.6. 21:00

Henna Siponen

Risto Ojala, Jorma K. Lehtonen, Maire Paltare ja Venla Hovi olivat kaikki vahvasti mukana Kopola-elokuvan synnyttämisessä.

–Elokuvan tekeminen oli hauskaa ja opettavaista. Meillä oli mukava opettaja, helsinkiläinen Venla Hovi sanoo.

–Oho, et vaan kehdannut moittia, Jorma K. Lehtonen kuittaa.

Kaksikko puhuu viime vuoden Kopolan elokuvafestivaalien aikaan järjestetyn Elokuvapajan lopputuotteesta, eli Kopolan kurssikeskuksesta kertovasta elokuvasta.

Hovi oli yksi pajan oppilaista, ja Lehtonen toimi hänen ja 11 muun opettajana. Kurssilla sai alkunsa noin 40 minuutin pituinen elokuva, joka sisältää dokumenttia, historiaa ja fiktiota.

–Minun mielestäni tässä elokuvassa on tärkeää henkilöt. Ihmiset, jotka kertovat, miten he kokevat kuulovamman. Toivon, että tästä olisi apua monelle, Lehtonen sanoo.

Elokuvan tekeminen aloitettiin viime kesänä Elokuvapajan aikana ja viimeiset otot kuvattiin tänä keväänä. Yleisölle elokuva esitetään Kuhmoisten Kuhmolassa 14. heinäkuuta.

Hovi kertoo, että viime kesän elokuvantekokurssille osallistui eri-ikäisiä tekijöitä. Heidän joukossaan oli niin täysin kuulevia kuin kuulovammaisiakin.

–Vanhin elokuvapajalle osallistunut oli 82-vuotias. Ikärajaa ei ole, kunhan pysyy menossa mukana.

13-vuotias Hovi sanoo, että hän osallistui Kopola-elokuvan tekoon monin eri tavoin. Kuvaamista hän ei kokeillut, mutta näyttelemistä ja kuvaussihteerinä toimimista kyllä.

–Voisin kyllä toistekin tehdä, oli niin kivaa.

Kopola-elokuvassa nähdään niin kurssilaisia kuin muitakin näyttelijöitä, joiden joukossa on ainakin kuhmoislaisille tuttuja kasvoja. Kopola liittyy myös vahvasti suomalaiseen elokuvakulttuuriin.

–Elokuva valikoitui siksi, että Kopolassa on syntynyt tunnettu näyttelijä Rauha Rentola, joka on esiintynyt yli sadassa elokuvassa. Lisäksi Kuhmoisilla on yhteyksiä elokuvaan, Kopolan elokuvafestivaaleja koordinoiva Maire Paltare sanoo.

Elokuvassa monet Kopolassa leireilevät kuulovammaiset kertovat, miten kurssikeskus on ollut heille pelastus. Paikka, jossa he ovat yksi monista. Paikka, jossa jokainen tietää, millaista on olla kuulovammainen.

13-vuotias Venla Hovi oli viime vuoden elokuvapajan nuorin osallistuja.

Kuuleville ja kuulovammaisille

Elokuvapaja, sekä muutkin elokuvafestivaalien tapahtumat, ovat avoinna kaikille. Koska Kuuloliitto omistaa kurssikeskus Kopolan, otetaan kuuloasiat tapahtumassa tarkasti huomioon.

Vastavalmistunut elokuva on tekstitetty, mutta myös elokuvaseminaarit ja muut festivaaleihin liittyvät ohjelmat on järjestetty huonokuuloisia ajatellen.

–Idea tapahtumaan tuli kuulovammaisilta. Meiltä toivottiin, että olisi kulttuuritapahtuma, jossa kuulisi, Paltare kertoo.

Tänä vuonna ohjelmassa on ainakin seminaari, jossa perehdytetään luennoin ja elokuvaesityksin teemaan elokuva ja kirjallisuus. Paikalla ovat Tallinnan yliopiston elokuvainstituutin professori Jarmo Valkoja sekä Tuomo Lahdelma Jyväskylän yliopistosta.

Festivaalin aikana yleisölle esitetään elokuvat Mies ja hänen omatuntonsa sekä Tuntematon sotilas. Edellisen, vuonna 1957 valmistuneen, on ohjannut Toivo Särkkä ja jälkimmäisen Aku Louhimies. Rahoitus on vielä epäselvä

8.–10. elokuuta järjestettävä tapahtuma on nyt hieman pienempi kuin kahtena edellisenä vuotena. Paltare sanoo, että syynä festareiden supistamiseen on raha.

–Olemme hakeneet Opetusministeriöltä hankerahoitusta, mutta emme tiedä, saammeko sitä. Jos saamme rahaa, säästämme sen sitten ensi vuoteen, Paltare toteaa.

Elokuvafestivaalit haluttiin kuitenkin järjestää, sillä Paltareen mukaan jatkuvuus on tärkeää. Tänä vuonna myös Kuhmoisten kunta oli vahvasti mukana, sillä tapahtumassa tuodaan esille myös Kuhmoisten 150-vuotisjuhlavuosi.

Aiempina kertoina järjestämisvastuu on ollut pääasiassa Kopolan Kannatusyhdistyksen harteilla, mutta tällä kertaa vastuun kantaa Kuuloliitto.